Pakko taipua venyttelyyn!
Projekti 50 on puolessa välissä ja harjoittelu maistuu
hyvältä. Nyt huomaa itsekin, että pientä kehitystä on tapahtunut ja
treenipainot ovat suurentuneet. Harjoitustehon lisääntyessä olen huomannut myös
lihashuollon tärkeyden. Kevään kiireistä olen saanut hyvän tekosyyn siihen,
että olen laiminlyönyt kehonhuollon ja venyttelyt. Vanha sanonta, mitä kylvää
sitä niittää, pitää jälleen kerran paikkansa. Pikku hiljaa on jäykkyys alkanut
vaivaamaan, varsinkin hartiaseutua.
Myönnän että olen aina ollut laiska venyttelemään, mutta
pyrin käymään säännöllisesti hierojalla. Kilpaurheilu vuosina opin huomaamaan
hieronnan positiivisen merkityksen kovista treeneistä palautumiseen. Tänä
päivänä kehon palautuminen luonnostaankin hitaampaa, kuin nuorempana, joten
”huollon” merkitys on entistäkin tärkeämpää. Nyt laiskan miehen on ollut pakko
taipua ja aloittaa myös omaehtoiset venyttelyt.
Tähän projektiin lähtiessä minulla oli onni saada kaksi
lihashuollon ammattilaista auttamaan minua. Salillamme vastaanottoa pitävä
hieroja Mikko Rantanen on hoitanut minua koko talven. Keväällä päästin hieronta
välin liian pitkäksi ja kesäkuussa Mikko onkin tehnyt tosissaan töitä varsinkin
hartioiden jäykkyyden avaamiseksi. Taas sain huomata, että säännöllisyys
tässäkin on tärkein. Toinen hierojani on Pekka Innanen, joka toimii
hermoratahierojana. Hermoratahieronta ei ole varsinaisesti hierontaa, vaan
hoito-otteella pyritään aktivoimaan lihaskalvojen hermosyitä. Tämä minulle
ennestään tuntematon hoito kestää melkein kaksi tuntia ja lopuksi on niin
rentoutunut, että meinaa nukahtaa. Tätä menetelmää käytetään monenlaisten
vaivojen hoitoon. Pekka halusi antaa minulle mahdollisuuden testata, voisiko
tästä olla apua projektissani.
Seuraava haaste on joka kuntoilijan painajainen eli
heinäkuun helteet ja kesäloma. Elokuussa
nähdään miten olen saanut sovitettua treenejä merellä vietetyn loman keskelle.
Ainakin Maarianhaminasta löytyy kuntosali….Trevligt!
