Todellinen tavoite ja unelma!
On ollut mukava huomata, että ihmiset lukevat kirjoituksiani.
Saan lähes päivittäin kyselyjä treeniprojektistani. Tyypillisin kysymys on:
Mikä sinun todellinen tavoitteesi on, kun olet jo nyt niin hyvässä kunnossa?
Olen usein sanonut, että ilman todellisia tavoitteita ei saa
aikaiseksi kehitystä. Se pätee hyvin lähes kaikessa tekemisessä. Onpa
tavoitteena painonpudotus, lihasmassan kasvu tai juoksukunnon parantaminen, on
tärkeää asettaa itselle tavoitteet. Tavoitteen tulee olla realistinen, jonka
saavuttaminen on mahdollista. Sen lisäksi voi olla unelma, jonka tavoittelu
ajaa sinua vieläkin kovemmin eteenpäin. Haaveilemmehan loton jättipotistakin,
vaikka tiedämme kuinka minimaalinen mahdollisuus on voittaa se. Tosin fyysisen
kunnon unelmat eivät ole onnesta kiinni, vaan ne perustuvat tekemiseen ja
lujaan tahtoon. Tavoitteet on hyvä kirjata itselle ylös ja kertoa niistä
ainakin lähipiirille. Kun asia on ”julkinen”, niin se luo positiivista painetta
ja yritystä päästä haluttuun tulokseen.
Unelmat ajavat urheilijaa harjoittelemaan kovemmin. Välillä
käydään kilpailuissa katsastamassa kuntoa muihin kilpailijoihin verrattuna.
Tavoitteena saattaa olla Suomen mestaruus ja unelmana mielessä siintää pääsy olympialaisiin.
Samalla ajattelutavalla me kaikki onnistumme saavuttamaan tavoitteemme ja unelmamme.
Lähtötilanteessa minulle tehdyt testit osoittivat, että
fyysinen kuntoni on hyvä ikäisekseni. Itse kuitenkin muistan kirkkaasti kuntoni
kahdenkymmen vuoden takaa. Silloin olin mielestäni hyvässä kunnossa. Vuonna
1994 voitin kehonrakennuksen SM kullan. Nyt tavoitteenani on päästä
mahdollisimman lähelle sitä kuntoa. Todennäköistä
on, että en pääse samaan lihasmassaan kuin 20-vuotta sitten, koska lihaksen
kehittyminen on hitaampaa tässä iässä. Biologinen kelloni siis tikittää väärään
suuntaan, mutta pieni urheilija on sisälläni herännyt ja periksi ei anneta.
Kilpalavoille en enää aio nousta. Se on nuorempien juttuja. Tavoitteista ei
kuitenkaan tingitä vaikka fyysiset ominaisuudet tuntuvat välillä loppuvan.
Laitan mukaan vielä pari kuvaa, niin jokaisen helpompi hahmottaa mitä tarkoitin
sillä hyvällä kunnolla. Unelmana on se, että viisikymppisenä olen kuvien
mukaisessa kunnossa…ja onhan niitä kilpailuja toki veteraaneillekin…