Loppuraportti

Projektini päättyi viikolla kahdeksan, jolloin lähdimme perheeni ja ystävieni kanssa juhlistamaan 50v. päiviäni Italiaan. Ennen matkalle lähtöä kävin kuvauksissa, jonka aiheena oli Puuha Pete. Heti matkalta palattuani oli tarkoitus kirjoittaa loppu yhteenveto projektista, mutta eräs toinen hanke on pitänyt minut niin kiireisenä, että tarinan lopetus on siirtynyt toukokuuhun.

Viime vuoden lopulla päätettiin perustaa uusi David kuntosalilaitteiden tehdas Halikkoon. Alkuperäinen David Health Solutions jatkaa Outokummussa ja keskittyy pääasiallisesti kuntoutuspuolen laitteisiin. Uusi David Sports aloitti toiminnan tammikuussa ja valmistaa perus kuntosalilaitteita. Tämän uuden firman toimintaan minua pyydettiin ja vuoden vaihteesta asti olenkin tehnyt pitkiä päiviä Halikossa. Uuden toiminnan starttaaminen on ollut minun ja Salolaisen Jussi Vigeliuksen harteilla.

Samaan aikaan uuden työn kanssa alkoi myös projekti 50 loppusuora. Tammikuussa siirryin tiukemmalle ruokavaliolle tarkoituksena tiputtaa ylimääräiset rasvat pois kehosta. Luotin siihen, että vanhat kehonrakennusdietit toimivat samalla tavalla kuin kaksikymmentävuotta sitten. Alkuun kaikki toimikin loistavasti, paino lähti laskemaan ja kroppa alkoi kiristyä. Sain syödä kohtuullisen paljon, joten nälästä minun ei tarvinnut kärsiä. Treenikin kulki uskomattoman hyvin ja fiilis oli korkealla.

Usein puhun salitreenarin ”pyhästä kolminaisuudesta”. Tällä tarkoitan harjoittelun, ravinnon ja levon suhdetta. Jos joku osa näistä ei ole balanssissa, ei voi myöskään saada maksimalista tulosta. Tämä ongelma alkoi näkyä myös minulla. Ylipitkät työpäivät, siihen vielä salilla harjoitukset ja liian lyhyet yöunet tekivät tehtävänsä. Helmikuun alussa huomasin, että energia ei enää riittänyt koviin treeneihin. tämä ei johtunut ravinnon määrästä vaan liian vähäisestä levosta. Paino putosi tasaisesti, mutta rasva ei tuntunut palavan samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tämä on hyvin tyypillinen ongelma kehonrakennuskilpailijoilla ja varmasti myös fitneksessä. Monesti tehdään se virhe, että lähdetään vähentämään kaloreita, koska kroppa ei kiristy halutulla tavalla. Liian vähäinen ravinto taas tekee sen, että laihdutetaan kovalla työllä hankitut lihakset. Minun onneksi en ollut menossa kilpailuihin, vaan kyseessä oli enemmänkin leikkimielinen tempaus.

Joku haluaa varmasti kysyä, pääsinkö tavoitteeseen? Uskallan vastata kyllä. Mennyt vuosi sai minut taas säännölliseen kuntosaliharjoitteluun kiinni. Toki muuta liikuntaa olen työni puolesta saanut riittävästi aikaisemminkin. Perussyöminen on kuta kuinkin ollut kunnossa. Projektin myötä syömisestä on tullut entistäkin säännöllisempää ja tarkempaa.

Liitteeksi laitan muutaman Puuha Pete kuvan niin jokainen voi itse katsoa minun 50v. kuntoni.

Loppusuora on alkanut

Minun Projekti 50 on kääntynyt loppusuoralle, oikeastaan kirivaihe alkoi jo joulukuun alussa. Tällä tarkoitan dieettivaihetta, jolla on tarkoitus viimeistellä itseni siihen kuntoon, että voidaan ottaa ns. jälkeen kuvat ja katsoa mitä vuodessa on saatu aikaiseksi.

Viime tammikuussa tätä projektia aloittaessa mietin, että vuosi olisi pitkä aika. Nyt vuotta myöhemmin huomaan ajan menneen kuin siivillä. Monenlaiset muut haasteet ovat pitäneet minut kiireisenä ja varsinkin syksyllä varmistunut David kuntosalilaitteiden valmistuksen siirtäminen Halikkoon on ollut yksi niistä. Joulukuun alussa päätin siirtyä tarkemmalle ruokavaliolle, että ehtisin saada kehoni kuvauskuntoon helmikuussa viikolla seitsemän. Tämä tarkoittaa, että minulla on noin 2,5 kuukautta aikaa saada sulatettua ylimääräiset rasvat kehostani. Olin päättänyt myös, että Jouluna syön kuten muukin perhe ja otan hieman vapaata dieetistä. Se tietenkin lyhentää aikaani noin viikolla, mutta luotan kuin pukki suuriin sarviinsa, että minä onnistun. Olenhan kilpaurheiluvuosina pitänyt niin monta dieettiä, että minun pitäisi tietää kuinka homma hoidetaan. Tosin viimeisestä tiukasta ruokavaliosta on vierähtänyt jo kahdeksantoista vuotta.

Nyt olen joulukuun alusta asti ollut dietillä ja voin todeta, että tuloksia on syntynyt. Ennen Joulua painoni putosi jo muutaman kilon. Pyhien ajan se pysyi samana ja heti siirryttyäni takaisin omiin ruokiini on paino lähtenyt tasaisesti laskemaan. Käytän samaa ruokavaliota, joka oli käytössäni -90 luvulla ja se tuntuu edelleen toimivalta. Harjoitteluani olen myös hieman muuttanut. Olen pienentänyt painoja ja alkanut tekemään pidempiä sarjoja. Tämäkin on hyväksi todettu tapa kilpailu ajoilta. Näin pystyn saamaan paremman lihastuntuman ja kohdistettua sen juuri oikean paikkaan kropassa. Tällä pyrin myös pienentämään loukkaantumisriskiä. Miltei koko vuoden olen kärsinyt polvien kipeytymisestä ja kun viimein marraskuussa pääsin eroon kivuista, en halua niitä enää pilaamaan loppukiriä. Uskon, että tässäkin tapauksessa liike oli lääke.

Seuraavan kerran kun palaan asiaan tämän projektin tiimoilta, on vuorossa loppukuvien julkaisu…

Säännöllisyyden suuri merkitys

Syyspäivät lyhenevät ja niin myös aika vähenee minun projektissa.  Uskomatonta kuinka nopeasti on kulunut kymmenen kuukautta siitä, kun kirjoitin ensimmäisen jutun ”Projekti 50” haasteestani. Kulunut syksy on ollut todella kiireinen ja erilaiset kuntosalialan työt ovat vieneet minua ympäri Suomea. Työpäivät ovat olleet pitkiä ja niitä on tehty usein seitsemänä päivänä viikossa. Tämä on johtanut siihen, että säännölliseen harjoitteluun ei ole ollut aina mahdollisuutta joka viikko. Raskaiden työpäivien lisäksi myös ruokaileminen reissussa on usein epäsäännöllistä. Tästä syntyy ajatus, että kovasta kulutuksesta ja hieman ”huonommasta” syömisestä johtuen rasvaa palaa kehosta, mutta onko näin? 

Easyway Finland Oy:n Ossi Nikula on tehnyt minulle useita kehonkoostumusmittauksia kuluneen vuoden aikana. Alkuvuodesta minulla oli samanlaisia kiireitä kuin nyt syksylläkin ja molemmilla kerroilla huomasimme mittauksissa saman piirteen. Kiireisen jakson jälkeen tehdyssä mittauksessa kehonpaino on pysynyt suunnilleen samana kuin ennen sitä, mutta lihasmassaa on hävinnyt ja rasvan määrä on kasvanut! 

Tästä päästäänkin varsinaiseen asiaan eli säännöllisyyden merkitykseen. Oli kyse harjoittelusta, syömisestä tai levosta, niin meidän täytyy saada siitä säännöllistä. Usein kuulee sanonnan: Ei ole mitään väliä mitä syö Joulun ja uuden vuoden välissä, vaan sillä mitä syö uuden vuoden ja Joulun välissä. Tämä pätee myös treeniin ja nukkumiseen. Olen joutunut huomaamaan kuinka lyhyt aika vuosi on, varsinkin kun siihen osuu muutama kuukauden jakso, jolloin säännöllisyys häviää. Olipa tavoitteena kasvattaa lihaksia, parantaa juoksukuntoa tai vaikka pudottaa painoa, niin kannattaa asettaa itselle riittävän pitkän ajan tavoite. 

Lokakuussa työt eivät ole häirinneet harrastuksia, joten treenaaminen maistuu ja tulostakin syntyy. Salilta löytyy aina tsemppaajia, jotka ovat "potkimassa” vauhtia, jos omat voimat meinaa hiipua. Toivon, että loppuvuoden pystyn harjoittelemaan katkoitta, sillä helmikuun lopussa pitäisi näyttää mitä on saatu vuodessa aikaiseksi.

Kesäloma ja elokuun helteet

Ulkona tuntuu jo syksyn merkkejä ja kuntosaleilla se näkyy kesälaitumilta palaavina treenareina, minä mukaan lukien.  Olen saanut vastata yhä useammin viime viikkoina kysymykseen, onko projektini pysynyt aikataulussa? Melko helposti lähden selittämään asiaa, kunnes totean, että aivan aikataulun mukaan edetään.

Totta on, että kesäloman vietimme pääasiallisesti veneillen ympäri saaristoa ja kuntosaleja ei joka kiveltä löydy, siksi punttitreenit olivat vähissä heinäkuussa. Elokuussa saapuivat helteet ja niistä oli pakko nauttia mahdollisimman paljon, sillä niitähän me odotamme vähintään yhdeksän kuukautta vuodesta. Kuten huomaat, olen saanut hienot tekosyyt ottaa vähän löysemmin pari kuukautta. En kuitenkaan kadu päätöstäni nauttia Suomen suvesta ja maailman hienoimmasta saaristosta. Voimaharjoittelu jäi vähäiseksi, mutta muilla aktiiviteeteillä on helppo pitää kuntoa yllä. Mainittakoon näistä vaikka veneen pesu, saunapuiden pilkkominen ja kävelylenkit saariston luontopoluilla. 

 

Kesä on loistavaa aikaa syömisen kannalta. Grillissä valmistuu nopeasti kala, kana tai liha eli proteiiniosa ruuasta. Lisäksi uudet perunat ja kotimaisista vihanneksista valmistuu raikas salaatti. Metsät ovat täynnä marjoja, joista voi loihtia vielä jälkiruuan ja näin on koko ateria valmis. Ei todellakaan tarvitse suurta mielikuvitusta tai olla huippukokki valmistaakseen terveellisen ja vähäkalorisen ruoan. Paljastuksena voin kertoa, että muutaman kerran ateriani muodostui grillimakkarasta, sinapista ja kylmästä oluesta. Koska pääsääntöisesti pidän ateriat terveellisinä, niin joskus oli varaa repsahtaa näihin ”kesäherkkuihin”.

Nyt on paristot ladattu.  Akut täynnä virtaa olen palannut kuntosaliharjoittelun pariin.  Olen taas päässyt tsemppitreenarini Hanna Saarion kanssa treenaamaan yhdessä. Hän ei ole voinut viettää yhtä kevyttä kesää kuin minä, sillä hänellä on edessään syksyn kovat kansainväliset Body Fitness kisat.  Hanna on kisadietistään huolimatta, niin energinen pakkaus, että piiskaa kyllä harjoituksissa minusta kaiken irti. Kyyti on kylmää, mutta voi miten punttitreeni taas maistuu hyvälle!

Pakko taipua venyttelyyn!

 Pakko taipua venyttelyyn!

Projekti 50 on puolessa välissä ja harjoittelu maistuu hyvältä. Nyt huomaa itsekin, että pientä kehitystä on tapahtunut ja treenipainot ovat suurentuneet. Harjoitustehon lisääntyessä olen huomannut myös lihashuollon tärkeyden. Kevään kiireistä olen saanut hyvän tekosyyn siihen, että olen laiminlyönyt kehonhuollon ja venyttelyt. Vanha sanonta, mitä kylvää sitä niittää, pitää jälleen kerran paikkansa. Pikku hiljaa on jäykkyys alkanut vaivaamaan, varsinkin hartiaseutua. 

Myönnän että olen aina ollut laiska venyttelemään, mutta pyrin käymään säännöllisesti hierojalla. Kilpaurheilu vuosina opin huomaamaan hieronnan positiivisen merkityksen kovista treeneistä palautumiseen. Tänä päivänä kehon palautuminen luonnostaankin hitaampaa, kuin nuorempana, joten ”huollon” merkitys on entistäkin tärkeämpää. Nyt laiskan miehen on ollut pakko taipua ja aloittaa myös omaehtoiset venyttelyt.

Tähän projektiin lähtiessä minulla oli onni saada kaksi lihashuollon ammattilaista auttamaan minua. Salillamme vastaanottoa pitävä hieroja Mikko Rantanen on hoitanut minua koko talven. Keväällä päästin hieronta välin liian pitkäksi ja kesäkuussa Mikko onkin tehnyt tosissaan töitä varsinkin hartioiden jäykkyyden avaamiseksi. Taas sain huomata, että säännöllisyys tässäkin on tärkein. Toinen hierojani on Pekka Innanen, joka toimii hermoratahierojana. Hermoratahieronta ei ole varsinaisesti hierontaa, vaan hoito-otteella pyritään aktivoimaan lihaskalvojen hermosyitä. Tämä minulle ennestään tuntematon hoito kestää melkein kaksi tuntia ja lopuksi on niin rentoutunut, että meinaa nukahtaa. Tätä menetelmää käytetään monenlaisten vaivojen hoitoon. Pekka halusi antaa minulle mahdollisuuden testata, voisiko tästä olla apua projektissani.  

Seuraava haaste on joka kuntoilijan painajainen eli heinäkuun helteet ja kesäloma.  Elokuussa nähdään miten olen saanut sovitettua treenejä merellä vietetyn loman keskelle. Ainakin Maarianhaminasta löytyy kuntosali….Trevligt!

Paino ei nouse! Voiko se olla ongelma?

 Paino ei nouse! Voiko se olla ongelma?

Projektini etenee kuin kevät kohti kesää. Eli välillä on takatalvea ja tuntuu ettei homma edisty ollenkaan. Minun ”takatalvena” on ollut oikeanpolven kipeytyminen, joka on estänyt kunnon jalkatreenien tekemisen. Uskon sen johtuvan liian innokkaasta harjoittelusta ja eiköhän se parane, kun hiukan huilaan. Isompana kivenä kengässä on se, ettei painoni ole noussut toivotulla tavalla. Tässä vaiheessa projektia, kun haetaan lihasmassan kasvua, ei muutama lisäkilo kehonpainossa olisi pahitteeksi. Tiedän, että moni miettii tässä vaiheessa, että voiko se olla ongelma? Useammin kun kuitenkin tuskaillaan sen kanssa, ettei paino laske. Olen laittanut ruokavalioni kuntoon,  mutta tuntuu etten pysty syömään niin paljon kuin tarvitsen. Tästä syystä olen ottanut käyttöön ravintolisät.

  Ravintolisät ovat nousseet todella suosituiksi ja niistä on tullut iso bisnes. Mainokset lupaavat ihmeitä. Joku tuote kasvattaa lihasmassaa ja toinen taas hävittää rasvat kehostasi. Totuus taitaa kuitenkin olla hieman karumpi. Kuten tuotenimikin sanoo, ne ovat hyvän- ja terveellisenruokavalion lisä. Itse olen aloittanut kehonrakennuksen 1983, jolloin Suomesta ei juurikaan löytynyt ravintolisiä. Muutaman vuoden kuluttua niitä alkoi saada luontaistuotekaupoista ja itsekin kokeilin niitä, suurta mullistusta odottaen. Vuosien saatossa olen tutustunut tuotteiden valmistajiin ja maahantuojiin. Olli Puhakka, Self Omninutritionilta, on jo vuosikymmeniä vaikuttanut Suomalaisessa ravintolisäbisneksessä. Hänen kanssa olen keskustellut rehellisesti tuotteiden vaikutuksista ja olemme todenneet, että monien valmisteiden tuoma hyöty on hyvin vähäinen. Hänen mielestä palautusjuoma on lähes ainoa, jota ei voi kiinteällä ruualla korvata. Toinen voisi olla treenibuusterit ja treenin aikaiset intratuotteet. 

Itse käytän tällä hetkellä palautusjuomaa, proteiini-, kreatiini- ja vitamiinivalmisteita sekä treeninaikana intrajuomaa. Vaikka pyrin saamaan kaiken tarvitsemani ravintoaineen hyvästä ruokavaliosta, näillä tuotteilla haluan varmistaa, ettei mitään jää saamatta. Ja onhan toki helpompi juoda tarvittavat lisäkalorit ravintolisinä, kuin lisätä vielä syömisen määrää. Se taitaakin olla taas ruoka aika…